Kello on 8-9 maissa illalla tätä tekstiä kirjoittaessani, joten lienee sopiva aika pienelle iltasadulle, käsintehdylle sellaiselle. Tarina juontaa tosin juurensa parin vuoden taa näihin virkattuihin taloihin, joiden ajattelin olevan esim. kuumavesipullon päällisiä tai pyjamapusseja. Toisenlainen käyttötarkoitus ja iltasatu on kuitenkin ollut mielessä kytemässä siitä lähtien. Mietin, että ehkä tämä olisi tarina, joka kannattaisi tulla kerrotuksi, joten toivottavasti tästä on sinulle iloa ja tuo hymyn huulille!
Olipa siis kerran pieni virkattu talo (ja toinenkin), omin käsin rakkaudella rakennettu ja timantein koristeltu. Talossa on hieman vinot kulmat, kuten kaikissa parhaissa taloissa. Iltaisin talo kimmeltää kauniisti hämärässä valossa, joten jotain maagista siinä on jo sellaisenaan.
It is between 8-9 pm in Finland when I write this post, so perhaps it is a good time for a little bedtime story, a handmade one. This story goes back to these crocheted houses, that can be used as a hot water bottle cover or a bag for night gown but now it is time to tell the story I've had developing on my mind ever since. I think it is worth telling and hopefully brings some joy to you and perhaps even a smile on your face!
So once upon a time there was a crocheted house (or two), handmade with love and diamonds on the wall and with somewhat crooked corners as in all the best houses. The house sparkles in a lovely way in the evening light so you can guess that there must be something a bit magical going on.
Olipa siis kerran pieni virkattu talo (ja toinenkin), omin käsin rakkaudella rakennettu ja timantein koristeltu. Talossa on hieman vinot kulmat, kuten kaikissa parhaissa taloissa. Iltaisin talo kimmeltää kauniisti hämärässä valossa, joten jotain maagista siinä on jo sellaisenaan.
It is between 8-9 pm in Finland when I write this post, so perhaps it is a good time for a little bedtime story, a handmade one. This story goes back to these crocheted houses, that can be used as a hot water bottle cover or a bag for night gown but now it is time to tell the story I've had developing on my mind ever since. I think it is worth telling and hopefully brings some joy to you and perhaps even a smile on your face!
So once upon a time there was a crocheted house (or two), handmade with love and diamonds on the wall and with somewhat crooked corners as in all the best houses. The house sparkles in a lovely way in the evening light so you can guess that there must be something a bit magical going on.
Eräänä päivänä huomasin, että talo on pyöristynyt jotenkin kummasti. Kurkattuani sisään huomasin kauhukseni suurten silmien tuijottavan sieltä kohti. Ja hieman pelästytti kun huomasin, että kummitushan se on taloon muuttanut! Lieneekö kummituksillakin olevan muuttopuuhat meneillään näin kevään korvilla? Ja mitähän kummitukselle pitäisi tehdä, onkohan kellään puhelinnumeroa Ghostbusterseille? Hajamieliseltä virkkaajalta on myös näköjään jäänyt talon ovi auki rakennusvaiheessa, niin mikäs ihme se on että taloon on muuttanut vuokralainen.
And then, one day I noticed that the house has somehow got thicker. When I looked inside, I was quite horrified to notice those big eyes staring at me. Oh dear, a ghost had moved in the house! Perhaps also ghosts are moving like many people now that Spring is arriving. What shall I do now...Does anyone have a phone number to Ghostbusters? And no wonder that someone has moved in, silly me,an absent-minded crocheter/house builder have left the door wide open.
And then, one day I noticed that the house has somehow got thicker. When I looked inside, I was quite horrified to notice those big eyes staring at me. Oh dear, a ghost had moved in the house! Perhaps also ghosts are moving like many people now that Spring is arriving. What shall I do now...Does anyone have a phone number to Ghostbusters? And no wonder that someone has moved in, silly me,an absent-minded crocheter/house builder have left the door wide open.
Kummitus tosin näyttää ojentavan käsiään, joissa pilkottaa pieni sydäntatuointikin. Se taitaakin olla kiltti kummitus, isoa halia vailla sen sijaan että yrittäisi pelotella. Tämä pieni kiltti kaveri saikin minut miettimään, että voisiko olla niin, että me ihmiset olemme tulkinneet väärin kummitusten aikeet niiden lähestyessä meitä kädet pystyssä? Ehkä ne ovat vaan kaikki suurta halia vailla? Ja ehkä on ylipäänsä niin, että kun pelon uskaltaa kohdata ja sitä halata pakenemisen sijaan, niin saattaakin löytää jotain hienoa.
Naapurikyttäystäkin olen yrittänyt harrastaa, jotta osaisin kertoa tämän tarinan. Olen yrittänyt ahkerasti kurkkia ikkunoista sisään, mitä kummitus oikein talossaan puuhaa, mutta kovin paljon en ole saanut selville. Luulen, että talosta leijailee aika ajoin kahvin ja korvapuustien tuoksu ja että joku siellä luukuttaa ja lauleskelee Ghostbusters-elokuvan tunnusmusiikkia "If there's something strange in the neighborhood..." No voi olla, että tämä on vaan tarinankertojan omaa mielikuvitusta.
Siitä olen kuitenkin varma, että kuten tämä talo suojaa kummitusta niin kummitus suojaa pientä nukkujaa. Tämä kiltti kaveri pitää kaikki ne mahdolliset ilkimyskaverinsa siellä sängyn alla kurissa, eikä niitä tarvitse siten pelätä. (Jep, testasin).
This little fellow seems to be a very kind ghost though with a heart tattoo on the hand. Perhaps it just needs and wants a big hug instead of scaring people away. I do wonder if we have misunderstood ghosts altogether? Like this little fellow one might find something wonderful when one has the courage to meet ones fears and hug them instead of running away.
I have also been peeking in through the windows to get to know the little fellow better in order to tell this story. Unfortunately I haven’t seen that much, but sometimes I can notice the smell of fresh cinnamon buns and coffee coming from that direction and someone listening and singing along the theme song of the old movie Ghostbusters. Oh well, that can be just the imagination of the storyteller.
What I am sure of though, is that this little fellow will keep away all the other nasty creatures lurking under your bed every night. (Yes, I tested.) The house protects the ghost and the ghost protects the dreamer.
Naapurikyttäystäkin olen yrittänyt harrastaa, jotta osaisin kertoa tämän tarinan. Olen yrittänyt ahkerasti kurkkia ikkunoista sisään, mitä kummitus oikein talossaan puuhaa, mutta kovin paljon en ole saanut selville. Luulen, että talosta leijailee aika ajoin kahvin ja korvapuustien tuoksu ja että joku siellä luukuttaa ja lauleskelee Ghostbusters-elokuvan tunnusmusiikkia "If there's something strange in the neighborhood..." No voi olla, että tämä on vaan tarinankertojan omaa mielikuvitusta.
Siitä olen kuitenkin varma, että kuten tämä talo suojaa kummitusta niin kummitus suojaa pientä nukkujaa. Tämä kiltti kaveri pitää kaikki ne mahdolliset ilkimyskaverinsa siellä sängyn alla kurissa, eikä niitä tarvitse siten pelätä. (Jep, testasin).
This little fellow seems to be a very kind ghost though with a heart tattoo on the hand. Perhaps it just needs and wants a big hug instead of scaring people away. I do wonder if we have misunderstood ghosts altogether? Like this little fellow one might find something wonderful when one has the courage to meet ones fears and hug them instead of running away.
I have also been peeking in through the windows to get to know the little fellow better in order to tell this story. Unfortunately I haven’t seen that much, but sometimes I can notice the smell of fresh cinnamon buns and coffee coming from that direction and someone listening and singing along the theme song of the old movie Ghostbusters. Oh well, that can be just the imagination of the storyteller.
What I am sure of though, is that this little fellow will keep away all the other nasty creatures lurking under your bed every night. (Yes, I tested.) The house protects the ghost and the ghost protects the dreamer.
Kovin näyttää kummitus nauttivan asumuksestaan. Mukava kompakti ja valoisa kotihan tämä taitaa olla kummitukselle. Hengittävän ja hyvin rakennetun kodin taidan uskaltaa rakentajana myös hänelle luvata ja hukkaneliöitäkään ei näytä juuri olevan. Ekologinenkin talo on, rakennusmateriaalina on kierrätyspuuvilla ja kummitus on puolestaan käynyt kangasvarastoistani kietaisemassa pellavakangasta ympärilleen.
The ghost seems to be enjoying its home. Well, I guess I can promise that it is a well made home with full of light and the space is well designed without waste square meters. The house is an eco home too, the material is recycled cotton. The ghost, on the other hand, seems to have visited my fabric storage and taken some linen fabric for cover.
The ghost seems to be enjoying its home. Well, I guess I can promise that it is a well made home with full of light and the space is well designed without waste square meters. The house is an eco home too, the material is recycled cotton. The ghost, on the other hand, seems to have visited my fabric storage and taken some linen fabric for cover.
Kummituksen ja talon ulkonäön suunnittelu on tuonut omat haasteensa, koko alkuvuosi on ollut vähän nihkeää käsityörintamalla. Mikään mikä tulee käsistä ei oikein vastaa visiota, mutta luotetaan siihen, että tekeminen ajallaan opettaa. Kummitukselle olen kasvot aplikoinut käsin, kun koneella ei tullut omaan silmään riittävän käsintehtyä tuntua pariksi virkatulle talolle.
Mietin, myös että mahtaisikohan sitä olla kysyntää muillekin virkatuille taloille kummitusten asuntomarkkinoilla? Kellään alan asiantuntijalla eli pienellä ihmisellä en ole tarinaa vielä testauttanut, mutta mitä olet mieltä?
Planning and making this project has taken its time though and the whole winter I have been worrying about the way craft projects come out of my hands - compared my vision. But I will keep on making and learning and hopefully will be happy with the result in the end.
I am also wondering if there would be more ghosts looking for houses? I haven't asked an expert opinion though (children), but what do you think?
Eipä sitten muuta kuin kauniita unia ja Böö! / Sleep tight and Buu! (Sorry, I have no idea what ghosts say in English, since I have never met an English speaking ghost.)
Mietin, myös että mahtaisikohan sitä olla kysyntää muillekin virkatuille taloille kummitusten asuntomarkkinoilla? Kellään alan asiantuntijalla eli pienellä ihmisellä en ole tarinaa vielä testauttanut, mutta mitä olet mieltä?
Planning and making this project has taken its time though and the whole winter I have been worrying about the way craft projects come out of my hands - compared my vision. But I will keep on making and learning and hopefully will be happy with the result in the end.
I am also wondering if there would be more ghosts looking for houses? I haven't asked an expert opinion though (children), but what do you think?
Eipä sitten muuta kuin kauniita unia ja Böö! / Sleep tight and Buu! (Sorry, I have no idea what ghosts say in English, since I have never met an English speaking ghost.)
Pirjo ;-)